Take a photo of a barcode or cover
katrinkirjat's Reviews (1.07k)
Ensimmäiset 130 sivua kirja oli järkyttävän huono ja ärsyttävä. Sitten päästiin asiaan ja kirjaa luki mielellään. Kirja on varsin vaikuttava mitä pidemmälle päästään. Alun takia kokonaisuus kärsii kuitenkin aika paljon. Olisin saattanut jopa jättää kesken, ellei tämä oli niin kohuttu, että oli pakko ottaa selvää, miksi tästä kohutaan. Mutta loppujen lopuksi: vaikuttava.
Löysin Tammisesta suomalaisen Augusten Burroughsin itselleni. Ah miten rakastankaan miehiä, jotka kirjoittavat omista lähes neuroottisista ominaisuuksistaan kirjoja. Burroughsin tapauksessa tosin neuroosit ovat hieman eri luokkaa kuin Tammisella.
Tammisen kirjaa kuvaillaan tragikoomiseksi, mutta itselläni jäi nyt se parhain koomisuus varmaan saavuttamatta, sillä samaistuminen teki lähes kipeää.
Tammisen kirjaa kuvaillaan tragikoomiseksi, mutta itselläni jäi nyt se parhain koomisuus varmaan saavuttamatta, sillä samaistuminen teki lähes kipeää.
Ihastuin Cunnighamiin luettuani ihana Tunnit kirjan. Illan tullen ei ollut ehkä ihan yhtä loistava, mutta hyvä silti. Koko kirjan lukemisen ajan minua kyllä kaiversi tunne, että tiedän tämän tarinan jo. (Eihän tästä ole tehty elokuvaa?). Kirjaa en kuitenkaan aiemmin ole lukenut, mutta jotain todella tuttua tarinassa oli.
funny
Plot or Character Driven:
Character
Minulle kävi tämän kirjan kanssa hassusti. Ensinnäkin oletin tämän olevan enemmän tai vähemmän nauramista vanhuudelle/vanhuksille ja no minähän en nauranut, vaan nyökyttelin, sillä olin IHAN SAMAA MIELTÄ jäärän kanssa(nauroin myöhemmin kyllä). Sitten mietin ensimmäiset 30 sivua, että tämäkö se nyt sitten on, mistä on niin vauhkottu. Että mikä tässä nyt sitten niin ihmeellistä on? Sitten seuraavana päivänä jatkoin siitä 30 sivusta eteenpäin ja sitten se alkoi: ääneen nauraminen ja katkelmien lukeminen ääneen poikaystävälle. Kirjahan oli hulvaton! Täynnä asiaa ja huumoria.
Kirja, joka saa minut nauramaan ääneen, on aika ihme, joten nostan kyllä hattua Kyrölle. Ja nostan hattua Kyrölle, kun en oikein olisi halunnut pitää tästä, koska hei kaikki muut pitävät, niin meinasin antaa tälle neljä tähteä. Mietin sitten, että no mikäs on se mutta, jonka takia annan neljä. No en keksinyt sitä, joten viisi tuli ja siinä on. Lajissaan aivan mahtava!
Kirja, joka saa minut nauramaan ääneen, on aika ihme, joten nostan kyllä hattua Kyrölle. Ja nostan hattua Kyrölle, kun en oikein olisi halunnut pitää tästä, koska hei kaikki muut pitävät, niin meinasin antaa tälle neljä tähteä. Mietin sitten, että no mikäs on se mutta, jonka takia annan neljä. No en keksinyt sitä, joten viisi tuli ja siinä on. Lajissaan aivan mahtava!
Kati Närhen sarjakuva teki sen taas. Ihastutti piirrustustyylillä ja tunnelmalla, mutta edelleen se terävin särmä oli kateissa. Jäi jotenkin laimeaksi, vaikka aineksia olisi ollut ihan mihin vain.
Vihdoin ja viimein sain tämän luettua. Aiempien Oksasten perusteella odotin jotain laadukasta ja hyvää, mutta tarjolla olikin jotain ihan muuta. En pysynyt yhtään kirjan juonessa mukana ja kielikin pääpiirteissään vain ärsytti. Teksti oli sellaista puuroa, jonka selvittely otti aikansa. Kaiken lisäksi oliko tässä jokin muukin idea kuin se, jonka minä pongasin? Jos ei, niin miksi siitä täytyy jaaritella yli 300 sivua? Niinku IHAN OIKEASTI?
Kaksi tähteä siitä, että Viro ja muutama naishahmo olivat vallan kiinnostavia, mutta ilman niitä olisi jäänyt kyllä tähdittä.
Kaksi tähteä siitä, että Viro ja muutama naishahmo olivat vallan kiinnostavia, mutta ilman niitä olisi jäänyt kyllä tähdittä.
Ihan hauska ja kelpo ranskalainen sarjakuva. Ihanaa pitkästä aikaa lukea jotain näin läheltä omaa elämää ja "saada vertaistukea". Pidin aika paljon ja olisin voinut lukea tätä vielä pidempäänkin! Ainoa isohko miinus pienestä tekstistä ja pienistä kuvista, jotka varsinkin alkuun ärsyttivät suuresti.
