Vuoden ensimmäinen loppuun luettu kirja oli Astrid Lindgrenin elämäkerta - hurraa!

Oli tosi mielenkiintoista lukea Lindgrenin elämästä ja teos tuntui hyvän tautatyön tulokselta, henkilökohtaiseltakin. Elämäkerraksi junnasi kuitenkin hieman liikaa tiettyjen aiheiden ympärillä esim. en olisi jaksanut lukea sitä yli 150 sivua koskien Astridin ensimmäisen lapsen siittämistä, synnytystä jne., kun samaan aikaan Astridin mies jäi tosi etäiseksi hahmoksi. Lisäksi vähän vähemmän teoksen kirjoittajan mielipiteitä tekstiin ja enemmän tiukkoja faktoja, niin tämä olisi ollut aika hyvä. En muista, että kirjassa olisi mainittu kunnolla kuinka monta teosta Astrid kirjoitti! Astridiin myös viitattiin usealla nimellä, välillä Lassemammana, ja vaikka sillä oli pointti, se tuntui paikoin vähän turhalta.

Kriittisestä suhtautumisestani huolimatta tätä luki mielellään. Harmi vain, että lukemisen jälkeen fiilis oli se, että seuraavaksi haluan lukea kunnon elämäkerran kirjailijasta.