Vanessa Springoran Suostumus on lyhyt omaelämäkerrallinen teos, jossa hän kuvaa hyväksikäyttöä, jonka kohteeksi on joutunut alle 15-vuotiaana. Raakaa ja ahdistavaa luettavaa.

Vanessa aloitti - tai halun kyllä sanoa manipuloitiin aloittamaan! - teini-ikäisenä suhteen viisikymppisen kirjailijan kanssa, kirjailijan, jonka tuotannosta iso siivu on alaikäisten seksualisoivaa kuvailua. Kirjailija on hyödyntänyt teoksissaan lukuisia seksisuhteitaan lapsiin ja julkaissut muun muassa oman päiväkirjansa ja Vanessan kirjoittamia kirjeitä. Poliisit tutkivat miehen tekosia ja moni kutsui häntä pedofiiliksi, mutta mitään ei tapahtunut. Suuri taiteilijuus tuntui suojelevan häntä, eikä kukaan oikeasti auttanut Vanessaa pois tilanteesta, jossa viisikymppinen mies käyttää valtaansa ja hyväksikäyttää 14-vuotiasta lasta.

Vanessa avaa ajan kulttuuria, jossa seksuaalisuus haluttiin vapauttaa ja näin kai sen turvin tämänkin annettiin tapahtua. Perheen illallispöydässä istui lapsen viisikymppinen seksikumppani.

Kirja on kuin kosto, ja samalla rohkea avaus aiheesta. Vanessa kertoo yksityiskohtaisesti mitä hänelle tapahtui ja asettaa itsensä todella paljaaksi niin tehdessään. Hänen ei pidä häpeillä, mutta ei ole kivutonta asettua tähän asemaan.

Vanessa itse avaa sitä, miksi näin kävi ja samalla kysyy miksi kukaan ei puuttunut? Varmaan näitä ajatuksia hän on pyöritellyt ikänsä.

Teos on sivumäärältä pieni ja luin itse sen yhdellä kertaa, mutta se myllertää kyllä mielen ja jättää ahdistuneen olon varmaan pitkäksi aikaa. Siitä huolimatta suosittelen lukemaan.

(Jostain syystä tämä on kirjastoluokituksessa romaani? Mutta tämä ei ole romaani. Teos pohjautuu kirjailijan omaan elämään ja se on ennemmin pitkä artikkeli, kuin kirja. Vai voiko näin edes sanoa kirjasta?)