Hyvä kauhukirja lapsille, oikeasti jännittävä ja selkäpiitä karmiva. Vitosluokkalaisille vinkkaisin.

Tämä oli kirjasarjan kolmas itsenäinen osa, mutta kannattaa lukea järjestyksessä, sillä tämä ainakin spoilaa kahta ekaa kirjaa.

Pidän siitä, miten näissä on mukana oikeasti kauhua. Mutta kuitenkin asiat ratkeaa toki niin, ettei tapaus jää liiaksi päälle. Kirjoissa käsitellään myös erilaisia teemoja. Tässä perhesuhteita, kuolemaa, surua.

Tämän kirjan alussa häiritsi se, että kirja alkaa aika karmivalla tavalla ja samaan aikaan kertojan ääni kuulostaa todella pikkulapsimaiselta. Hirveä ristiriita! Kirjaa ei voi kovin nuorelle suositella, mutta jos kertojanääni on niin pikkulapsekas, niin kuka tätä lukee...? Alun jälkeen asia ei kuitenkaan enää häirinnyt. Mutta jotenkin erilainen lataus tässä oli, kuin aiemmissa osissa.

Työkaverin kanssa pohdittiin, oliko kertojanääni tietoinen valinta, ja ehkä se on. Tai sitten kirjailija on unohtanut, ettei päähenkilö voi olla ihan hirveän nuori tällaisessa kirjassa. :D

Tiedä häntä, mutta ihanaa lukea pitkästä aikaa oikeasti mukanaan vievä lastenkirja. Sen verran monta tullut väkisin väännettyä viime aikoina...