Olipa vahva, erikoinen ja raju teos. Kirja on inhorealistinen, roisi ja eritteinen. Monessa kohdassa tekisi mieli laittaa silmät kiinno tai olla lukematta lausetta loppuun, mutta silti jokin kirjassa vetää puoleensa ja se on pakko lukea.

Kirjan keskiössä on perhe, josta kuolee yksi lapsista. Se on hetki, joka murskaa perheen.  Sen jälkeen kukaan ei enää osaa olla ja elää, eikä puhua toisilleen. Kertoja on lapsi, joka ei enää riisu takkiaan koskaan pois tai pysty kakkaamaan. Hän haluaisi vain että äiti koskisi, mutta sen sijaan että niin kävisi, hän päätyy repimään kaikenlaisia rajoja. Hänen veljestään on tullut vihainen ja väkivaltainen. Yksi lapsista tuntuu häilyvän taustalla. Vanhemmat riitelevät, äiti ei syö. Tärkeä osa tarinaa on perheen uskovaisuus. 

Tarina on kerrottu upeasti ja uskottavasti pienen lapsen näkökulmasta. Mutta kirja ei ole lapsellinen tai lapsekas. Kertoja on tarkkanäköinen.

Huh huh, tämä kirja ei varmasti helpolla unohdu.