Antautuminen on ihan kelpo kirja ja vaikka moni varmaan saa jo näppylöitä sanasta erityisherkkä, niin minusta tässä on aihe, josta on syy puhua. Erityisherkkyyden ymmärtäminen lisää taas vähän muiden ihmisten ymmärtämistä. (Joskaan en itsekään jaksa, kun joka toinen ilmoittaa olevansa erityisherkkä. Jepulisjep, tai sitten ei.)

Mutta miksi kirjasta on tehty näin jumalattoman pitkä? Reilu 300 sivua saman toistoa, kun ihan tosi vähän vähemmälläkin uskoisi. Toisekseen valitan samasta mistä muutama muukin, että kirja tuntuu selittävän ja pistävän kaiken erityisherkkyyden piikkiin. Kirjassa on lukemattomia juttuja, joista minä ja varmasti melkein jokainen löytää itsensä ja vahvasti ilman, että on mitään tekemistä erityisherkkyyden kanssa. Että ei välttämättä halua illallisille tuntemattomien kanssa vaan jää kotiin? Öö, ei se ole erityisherkkyyttä.

No mutta joo. Nopeasti tämän luki ja kyllä tästä paljon ajatuksia heräsi. Kirjoittelen niitä enemmän blogiin.