Rakastin tätä kirjaa. Heti alusta asti kirja nappasi mukaansa niin, että huomasin koko ajan vain odottavani, että pääsisin kotiin jatkamaan lukemista. Näin ei ole käynyt aikoihin. Samaan aikaan olisin halunnut jarrutella, jotta kirja ei loppuisi. Halusin palata sen maailmaan ja hahmojen pariin uudelleen ja uudelleen. Lukemisen jälkeen oli tyhjä olo. Hetken harkitsin, että pitäisikö vain aloittaa tämä alusta ja nauttia siitä toinen kierros.

Radio Popov on kirja, jonka olisin halunnut lukea lapsena. Olen iloinen, että luin sen nyt. Tämä on kirja kaikille, joille koti tai oma ”perhe” ei ole aina ollut paras vaihtoehto. Kirja on realistinen - tällaista joskus vain on. Alkoholi, työ tai jokin muu voi viedä vanhemmat pois, saada unohtamaan omat lapset. Joskus syy on joku muu. Ja joskus se täytyy sinnitellä läpi, jos apua ei saa, osaa tai pysty hakemaan. Maailma ei ole paratiisi, jossa jokainen lapsi pelastuisi. Mutta maailmassa ja läheisissä on lämpöä. Joskus voi saada tukea, tai toivoa, joskus uuden hyvän kodin. Joku kuulee unohdettujenlin lasten äänet.

Kirjan realismi ja siihen yhdistyvä lempeys ihastuttivat. Pidim hahmoista ja kirjan käänteistä. Suosittelen tätä mahdollisimman monille.