Sarjakuva, jonka otin lukuun jonkun kirjagramin vinkin perusteella. En edes tiennyt että Rowellilta oli tullut tämä teos!

Olen pitänyt aiemmistani lukemistani Rowellin teoksista paljon. Viimeinen ilta on sisällöltään ja sanomaltaan perushyvä, tähän päivään päivitetty tarina nuorille ystävyydestä, rakkaudesta ja no elämästä. Miten sitä ei huomaa mitä on lähellä, kun haikailee kaukaisten asioiden perään. Ja miten ulkokuorta tärkeämpää on sisin. Tärkeitä juttuja.

Itselleni, noin sata tällaista tarinaa lukeneelle, teos ei kuitenkaan antanut juuri mitään. Tarina oli todella ennalta-arvattava eikä toisiaan toistavat luvut oikein vieneet tarinaa minnekään. Vasta lopussa tapahtui kaikki.

Sarjakuva viihdytti, ja sitä oli mukava lukea hetki ennen nukahtamista ja loput sivut aamupalalla, mutta siihen se jäi.

Ja vika ei ole sarjakuvan. Se on hyvin tehty ja se sisällyttää tarinaan hyvin erilaisia hahmoja, on inklusiivinen. Piirrosjälki miellyttää ja tarinan lempeys. Tosi hyvä sarjakuva nuorelle, mutta jos on kaltaiseni paljon lukenut aikuinen, niin sarjakuva tuskin pystyy tarjoamaan kummoista lukukokemusta. Ja sekin on ihan fine.