Syksyn toinen lastenkirjahitti - moderni Peppi Pitkätossu!

Katri saa isältään nimipäivälahjaksi Al Goren Epämiellyttävä totuus. Ilmaston lämpeneminen. ja katsottuaan sen hän päättää pelastaa maailman, vaikka sitten yksin. Toimeliaan päähenkilön nokka ei kauaa tuhise, kun hän päättää ryhtyä toimiin ja paljon hän ehtiikin aikaan saada. Rohkea anarkisti ei juurikaan keinoja kaihda, tai poliiseja säikähdä. Sen sijaan häntä harmittaa kyllä, kun isä asuu Brasiliassa ja äidin uusi miesystävä on tyhmä, joka tykkää autoista, vaikka ne vasta saastuttavatkin! Veli on Veli, sairas sammakkomies.

Hulvattoman hauska tarina, jota nauroin monta kertaa ääneen, ja jonka aihe on todella tärkeä. Tarjoaa sekä viihdettä, että tosi paljon ajateltavaa lukijalleen. Kirjan asenne oli myös aika kova. Merkitsin monta kohtaa ylös, kun olivat niin hienoja (ja hauskoja). Teksti oli pääosin tosi hyvää, mutta pari virhettä pongasin.

Ihan pientä löystymistä tarinassa tapahtuu loppua kohden. Alussa hyvin rinnakkain kulkeneet uusiperhesotkut ja maailmanpelastus eivät oikein tahdo molemmat kantaa loppuun asti yhtä vahvoina. Loppu tuntui ihan hippasen lattealta muuten niin hyvän tarinan päätteeksi. Mutta ei huono, ehkä vain odotin jotain päräyttävämpää.

"Meidän luokan pojista kolme haluaa poliiseiksi, kaksi haluaa lentäjiksi ja loput haluaa merimiehiksi. Pojat on sellaisia. Ne luulee, että se on hienoa kun ne lähtee aikuisina laivalla merelle, ja tytöt jää rannalle huiskuttamaan niille ja itkemään. Ne pojat ei tajua, että oikeasti tytöt itkee siitä ilosta, kun ne pääsee lopultakin niistä pojista eroon."

Sanottaisiinko, että hyvin vahvasti samaistuin tähän Katriin :D

Vahva suositus.