3-4, pohdin vielä

Rempseä Anna Mennä: opas hauskempaan elämää on feministinen teos, joka kehottaa kehtaamaan, vapautumaan, olemaan mitä on. Pois turha jäykkyys ja nipotus, hyvästi vanhat kankeat sukupuoliroolit, jotka eivät palvele ketään. Tee asioita, joista pidät. Ole rohkea, uskalla elää.

Haluan sanoa samaan aikaan kaksi asiaa:

1) Lukekaa tämä. Jos et ole feministi, niin etenkin silloin. Jos olet, lue silti. Kirja on pääosin virkistävä ja hauska, kannustava. Tämän luettuani olen kokenut pakottavaa tarvetta kirjoittaa somessa erinäisiin itsensä esittelykenttiin, että feministi ja vegaani, koska jumalauta, miksi pitäisi olla hiljaa itselle tärkeistä asioista? Kiroilukin tarttui heti! Joo, tässä kiroillaan, paljon.

2) Älä ota tätäkään turhan vakavasti. Tässä on kahden ihmisen ajatuksia ja mielipiteitä. Ne ovat hyviä, hauskoja ja kannustavia. Mutta vain kahden ihmisen mielipiteitä. On hyvä ravistella omia ajatuksia, mutta ei niellä purematta. Tässä oli juttuja, joita en itse allekirjoita. Esimerkiksi: "Naisen masu on pyöreä, ei litteä." Paitsi että ei ole aina ja kaikilla. Joillakin on litteä vatsa vaikka taustalla ei olisi ruokavaliota, sairautta tai treeniä - kehoja on, myös litteillä vatsoilla, ja se on ihan okei. Se on ihan okei, vaikka taustalla olisikin jotain. En myöskään liputa valmisruokien - naisten vapauttajien - puolesta, koska haluan pitää kehostani huolta ja olla tunkematta siihen ruokaa, joka ei keholleni sovi. Mutta se olen minä ja minun kehoni, muut huolehtikoot omistaan.

Ihan hirveästi uutta tästä ei välttämättä revi, mutta hyvää käsitteistöä ja kannustusta tarjolla! (Ihan hippasen turhan heteronormatiivisesti ehkä?)