Fine on kiinnostava (ja jykevä!) sarjakuva sukupuolisuudesta ja transihmisyydestä. Sarjakuva on saanut alkunsa siitä, kun teoksen tekijä Rhea on pohtinut omaa sukupuoltaan, mutta ei ole kokenut sopivansa mihinkään lokeroon, ei ole löytänyt oikeaa sanaa tai ollut edes koko jutusta varma. Niinpä hän on päättänyt haastatella ihmisiä, kuin voisi sen kautta hahmottaa omaa sukupuoltaan.

Rhea on haastatellut ison määrän transihmisiä, joiden kertomusten pohjalta sarjakuva on pitkälti koottu. Sarjakuva on jaettu osiin, joissa jokaisessa osassa pohditaan sukupuolta hieman eri näkökulmasta. Ensin yleisesti sukupuolikokemuksia, mutta myöhemmin myös mm. parisuhteen kautta, kodittomuuten kautta jne.

Sarjakuva herättää ajatuksia sukupuolisuudesta, mutta erityisesti transsukupuolisuudesta. Teos nostaa esiin transihmisyyden monipuolisesti ja syväluotaavasti, ja ihmisten omien sanojen kautta.

Kun aloitin sarjakuvan, se ensin vähän pitkästytti. Pitkät pohdinnat sukupuolikokemuksista, tai mitä feminiinisyys tai maskuliinisuus kenellekin tarkoittaa, olivat vähän pitkiä ja tylsiä. Olen lukenut tästä niin paljon, ettei sarjakuvan alku herättänyt päässäni yhtään uutta ajatusta. Mutta kun sarjakuva eteni, ja päästiin käsitteiden pohtimisesta avaamaan asioita vähän laajemmin, niin tykästyin jo. Sarjakuva on kiinnostava.

Sarjakuvassa riittää luettavaa. Se on hyvä ja aika kattava katsanto transihmisyydeen ja sukupuolen moninaisuuteen. Sopii luettavaksi kenelle vain (englantia taitavalle). Sukupuoli koskee meistä jokaista.