Jos edellisen kirjan kohdalla pohdin olenko koskaan lukenut Thaimaahan sijoittuvaa kirjaa, niin tämän kirjan kohdalla täytyy myöntää, että sivistykessäni taitaa olla myös Kiinan kokoinen aukko. Olen aiemmin ainakin yhden kiinalaisen kirjoittaman kirjan lukenut varmasti, mutta hatara on tuntemukseni muuten.

Sitä paikkasikin nyt hetki sitten suomenenttu Elämänkaari (joka tosin on julkaistu alunperin jo 1993). Kirja pääsi omalle lukulistalleni samasta syystä kuin se on kohonnut bestsellerin asemaan - kirjan elokuvasovitus kiellettiin Kiinassa, joten pakkohan kirja on lukea!

Elämänkaari oli raadollinen ja rankka kuvaus yhden miehen elämästä, joka on täynnä vastoinkäymisiä ja menetyksiä vanhoille päiville asti. Miehellä voisi ajatella olleen surkea kohtalo, mutta enemmän sääliksi kävi hänen läheisiään - mies oli harvinaisen vastenmielinen. Kirja kuitenkin kertoi eheän ja rankan tarinan, joka nivoutui tiukasti Kiinan historiaan. Se teki kirjasta kiinnostavan. Ja ehkä ajan puitteet antoivat päähenkilöllekin anteeksi. Tätä elämä varmasti oli silloin, ja harva siitä taisi voittajana selviytyä.

Kirja ei ole kevyin lukea ja siinä oli paljon aineksia, jotka pistivät kuvottamaan. Mutta kirja on kuitenkin kokonainen, kiinnostava ja kaikesta huolimatta nopea lukea. Itse luin tämän parilla istumalla.