Kaksi tai kaksi ja puoli tähteä.

Aiemmin olin pitänyt Samartinin sopivasti viihteellisistä kirjoista hetkenä, kun kaipaa kevyttä luettavaa, mutta La Peregrina tuntui hieman turhankin viihteelliseltä. Kerronta ja kieli tökkivät monella tavalla (liekö vika enemmän alkuteoksen vai suomentajan), tekstin sävy oli oudon humoristinen ja perverssi kun ajattelee tarinaa, alku oli tylsä ja loppu ei kovin uskottava.

Pisteitä siitä, että kirjan viimeisen osuuden luki yhtä kyytiä ja että luultavasti on pakko lukea jatko-osakin.