RA-KAS-TAN valedeittailua ja kahden aikajanan kerrontaa (jos se on tehty hyvin). Emily Henryn tapa avata tarinaa hiljalleen eteenpäin on todella koukuttava. Päädyin ahmimaan viimeiset 100 sivua yhdeltä istumalta.

Ystävyyssuhteiden kuvaus kirjassa oli todella hyvää. Aina ei olla yhteydessä joka päivä, suhteet muuttuu elämän myötä ja silti ystävyys pysyy. Sabrinan ja Cleon välinen suhde ja kitka oli myös todella kiinnostava. En ole iso miscommunication troopin ystävä, mutta tässä kirjassa se toimi todella hyvin ja tuntui sopivan tarinaan mainiosti.

Kuten Henryn aikaisemmassa kirjassa jonka olen lukenut, olin koko kirjan ajan penkin reunalla odottamassa mitä Harriet ja Wyn seuraavaksi tekee ja päätyyhän pari lopulta yhteen.