Take a photo of a barcode or cover

katrinkirjat 's review for:
Nevermoor - Morriganin koetukset
by Jessica Townsend
3.5-4 tähteä
Morriganin koetuksia kehuttiin niin monessa paikassa, että halusin itsekin lukea kirjan. Noin 70 sivun takkuilun jälkeen meinasin kuitenkin luovuttaa. Kirjan maailma vaikutti kohtalaisen kiinnostavalta, mutta tarina ei oikein edennyt. En saanut kiinni siitä, mitä kirjassa tapahtuu. Yksi työkaveri kuitenkin kehui kirjaa jälleen ja päätin, että nyt luen sen itsekin loppuun. Hetki kesti, että tarina otti mukaansa, mutta loppua kohden kirja tuntui paranevan.
Kirjan maailma on mielenkiintoinen ja hyvä. Sitä ei liikaa selitetä auki, mutta sen verran, että ymmärtää mistä on kyse. Kirjassa sekoittuu hauskasti fantasia ja realismi (ns. meidän maailmamme).
Tarina ei jostain syystä meinannut heti napata mukaansa. Se tuntui hieman väkisin väännetyltä, alun pohjustus alleviivaavalta, mutta kokonaisuus vaikeasti hahmotettavalta. On ihan okei, ettei tiedä mihin tarina on menossa tai mitä seuraavaksi tulee, mutta sitten tarinan täytyy olla niin hyvä, että siitä haluaa ottaa selvän. Nyt jokin alussa tökki (vika saattoi olla myös lukijassa...), mutta kun siitä pääsi yli, tarina koukutti.
Sitten tärkein: samankaltaisuus Potterin kanssa.
On selvää, että tarinaa on inspiroinut hyvin syvästi Harry Potter. Vaikutteet näkyvät monessa, esimerkiksi hahmojen välisissä suhteissa, koko juonikuviossa, maagisessa 11-vuoden iässä jne. Jos on lukenut Potterinsa - tai elänyt, kuten varmaan aika moni meistä fanaattisista faneista on - niin näiden huomaamista ei voi välttää. Silti mietin, että jos näistä samankaltaisuuksista ei olisi etukäteen puhuttu niin paljon, olisinko bongannut niitä yhtä tehokkaasti? Toisaalta - kun Potter on itselle se ainoa ja oikea kirjasarja ikinä, niin aika vähän jää tilaa tai mahdollisuuksia muille fantasiakirjoille. Morriganin koetukset eivät kuitenkaan matki Potteria mielestäni, vaikka samoja elementtejä on.
Alun haparointi ja Potter-viittaukset mietityttävät, mutta kirja on silti hyvä. Kokonaisuus on oikeasti jännittävä, jopa hurja (lastenkirjaksi), mutta lämmin ja hauska. Hahmot ovat mielenkiintoisia, kuten koko kirjan maailma. Aika varmasti tulen lukemaan jatkoa sarjalle.
Morriganin koetuksia kehuttiin niin monessa paikassa, että halusin itsekin lukea kirjan. Noin 70 sivun takkuilun jälkeen meinasin kuitenkin luovuttaa. Kirjan maailma vaikutti kohtalaisen kiinnostavalta, mutta tarina ei oikein edennyt. En saanut kiinni siitä, mitä kirjassa tapahtuu. Yksi työkaveri kuitenkin kehui kirjaa jälleen ja päätin, että nyt luen sen itsekin loppuun. Hetki kesti, että tarina otti mukaansa, mutta loppua kohden kirja tuntui paranevan.
Kirjan maailma on mielenkiintoinen ja hyvä. Sitä ei liikaa selitetä auki, mutta sen verran, että ymmärtää mistä on kyse. Kirjassa sekoittuu hauskasti fantasia ja realismi (ns. meidän maailmamme).
Tarina ei jostain syystä meinannut heti napata mukaansa. Se tuntui hieman väkisin väännetyltä, alun pohjustus alleviivaavalta, mutta kokonaisuus vaikeasti hahmotettavalta. On ihan okei, ettei tiedä mihin tarina on menossa tai mitä seuraavaksi tulee, mutta sitten tarinan täytyy olla niin hyvä, että siitä haluaa ottaa selvän. Nyt jokin alussa tökki (vika saattoi olla myös lukijassa...), mutta kun siitä pääsi yli, tarina koukutti.
Sitten tärkein: samankaltaisuus Potterin kanssa.
On selvää, että tarinaa on inspiroinut hyvin syvästi Harry Potter. Vaikutteet näkyvät monessa, esimerkiksi hahmojen välisissä suhteissa, koko juonikuviossa, maagisessa 11-vuoden iässä jne. Jos on lukenut Potterinsa - tai elänyt, kuten varmaan aika moni meistä fanaattisista faneista on - niin näiden huomaamista ei voi välttää. Silti mietin, että jos näistä samankaltaisuuksista ei olisi etukäteen puhuttu niin paljon, olisinko bongannut niitä yhtä tehokkaasti? Toisaalta - kun Potter on itselle se ainoa ja oikea kirjasarja ikinä, niin aika vähän jää tilaa tai mahdollisuuksia muille fantasiakirjoille. Morriganin koetukset eivät kuitenkaan matki Potteria mielestäni, vaikka samoja elementtejä on.
Alun haparointi ja Potter-viittaukset mietityttävät, mutta kirja on silti hyvä. Kokonaisuus on oikeasti jännittävä, jopa hurja (lastenkirjaksi), mutta lämmin ja hauska. Hahmot ovat mielenkiintoisia, kuten koko kirjan maailma. Aika varmasti tulen lukemaan jatkoa sarjalle.