Vihdoinkin koko Myrskyluoto -sarja luettu. Kuukauden se otti.

Melko ristiriitaiset tunteet kirjasta. Samaan aikaan pidin sitä jotenkin niin ihanana ja sympaattisena kertomuksena saaristolaiselämästä, jossa arjen pienet ja suuret huolet nousevat pääasioiksi. Mutta kun kirjat (eli kaikki viisi osaa) luki yhtä kyytiä, niin vähän ehkä toisto alkoi häiritä sekä sellainen, että toiset asiat kirjoitettiin melkein puhki samaan aikaan kun paljon suuremmalta tuntuneet mullistukset läpikäytiin hetkessä. Lievä naiivius kirjassa häiritsi.

Tavallaan siis pidin kirjan/kirjojen lukemisesta paljon, se toi luokse hyvän tarinan, mutta kirjallisessa mielessä kirja ei noussut ihan hirveän korkealle, vaikka ihan hyvä onkin.

Sellaista kevyttä, mutta ei kevyttä luettavaa.

Kolme-neljä tähteä. Mietin vielä.