Antti Nylénin lastenkirja possusta, joka haluaa tulla syödyksi, on yksi niitä kirjoja, jotka nyt vain oli pakko lukea. Millainen kertomuskirja, joka liittyy ruokaa, syntyy tunnetun vegaanin kynästä?

No, ihan ok. Pidin kirjan kuvituksesta tosi paljon ja nykyaikaisesta vibasta, esim. nykyaikainen, entiseltä skeittarilta näyttävä, yksinhuoltaja oli uutta ja raikasta lastenkirjassa. Kuitenkin aiheet kuten ruoka, ystävyys jne. olivat tosi tuttuja ja arkipäiväisiä, mutta moderneja.

Mutta aika puhdasta ”vegaanipropagandaa” tämä on, enemmän tietokirja kuin tarina. Olen itsekin vegaani ja iloinen, että tällaisia teoksia tulee myös lapsille, mutta ehkä tietokirja olisi kuitenkin toiminut paremmin. Tässä tarina jää aika ohueksi muun rinnalla ja jotain pieniä kömmähdyksiäkin tuntuu olevan. On pidetty huoli, että sanoma menee perille, mutta tarina tuntuu jääneen sen jalkoihin.

Vaikka toki toivon, että lapset tätä lukevat, niin en oikein tiedä miten tai kenelle tätä suosittelisin. Ehkä ruokaa tai eettisyyttä pohtivalle tai jossain teemavinkkauksessa? Kasvisruokaviikoilla (tai mitä näitä nyt on) tämä on must!

Toivottavasti aiheesta tulee lisää kirjoja.