Pumpulisen pehmeä ja samalla kauniin arka ja avoin. Äkkimakea vetää lukijan mukaan päähenkilö Mion elämään nopeasti ja huomaamattomasti, luoden nopeasti tunnelman että Mion olisi tuntenut pidempään.

En kuvailisi kirjaan feelgoodiksi, vaikka kirja on osittain kauniin kepeä. Se välillä sukeltaa myös syvempiin vesiin mielenterveyden kanssa. 

Tykkäsin erityisesti sukupuolen eläväisyydestä ja normien rikkomisesta. Vaikka Mion sukupuolta nopeasti kommentoidessa puhuttiin aina miehestä, käytettiin silti hameita ja välillä muita stereotypisesti naisille kuuluvia asioita. Kauniisti sekoittuvat sukupuolen rajat tulivat tässä mahtavasti esille.